BRQ | Vantaa Festival

Buxtehude aikalaisineen LOPPUUNMYYTY

Photo: Foppe Schut
Photo: Foppe Schut
SUNNUNTAI 15.8.2021 19:00 - 20:30
Pyhän Laurin kirkko Reittiopas
Markku Luolajan-Mikkola viola da gamba
Aapo Häkkinen cembalo
Cecilia Bernardini barokkiviulu

Liput: 25€
Alennusliput: 15 €

Festivaalin päätöskonserttiin huippumuusikot ovat valmistaneet ainutkertaisen, nyt ensimmäistä kertaa Vantaalla kuultavan ohjelman. Yksi aikamme parhaista barokkiviulisteista, ranskalainen Cecilia Bernardini konsertoi Nicolò Amatin vuonna 1643 valmistamalla barokkiviululla. Samassa konsertissa yleisö saa nauttia myös Markku Luolajan-Mikkolan ja Hendrik Jacobsin Amsterdamissa noin vuonna 1680 valmistaman viola da gamban sekä Aapo Häkkisen ja Bruce Kennedyn 2019 valmistaman Mietke-cembalon kopion taiturimaisesta soitannosta.

Festivaalin päätöskonsertti esittelee saksalaisia ja saksalaistuneita barokkisäveltäjiä. Tanskassa syntynyttä, mutta uransa Pohjois-Saksassa tehnyttä Diderik Buxtehudea pidetään yhdestä tärkeimmistä ”Pohjoisen” Euroopan säveltäjistä, ja hänen vaikutuksensa mm. oppilaaseensa J.S. Bachiin on ollut merkittävä. Buxtehuden oma instrumentti oli urut, kuten isällään, ja suurin osa hänen sävellystuotannostaan onkin kosketinsoitinmusiikkia. Buxtehude sävelsi myös vokaalimusiikkia Lübeckin Mariankirkon jumalanpalveluselämää varten sekä kamarisonaatteja Abendmusik-konserttisarjaansa varten. Buxtehuden hallitessa Lübeckin musiikkielämää Leipzigin Nikolainkirkon urkuja ja musiikkielämää hallitsi Johann Rosenmüller, joka joutui pakenemaan skandaalia ja vankilan uhkaa Italiaan, mistä palatessaan Rosenmüller oli merkittävä italialaisen sävellystyylin lähettiläs Saksassa. Muuttoja Keski- ja Etelä-Euroopan välillä sekä dramatiikkaa kuului myös italialaisen ja Itävallan Insbruckin, Italian Messinan ja Espanjan Madridin hovissa työskennelleen Giovanni Antonio Pandolfi Meallin elämään. Pandolfi Mealli oli viulisti ja sävelsi virtuoottisia sonaatteja viululle ja basso continuolle. Virtuoottinen viulisti ja briljeeraavien viulusonaattien säveltäjä oli myös saksalainen Johann Paul van Westhoff, joka työskenteli Dresdenin ja Weimarin hoveissa. Westhoffin kuuden sooloviulupartitan sarjan uskotaan olleen inspiraationa J. S. Bachin tunnetuille sooloviulupartitoille ja -sonaateille.

Diderik Buxtehude (1637–1707):
Triosonaatti nro 4 B-duuri Op. 1 BuxWV 255 

Johann Rosenmüller (1619–1684):
Sonaatti nro 3 d-molli

Diderik Buxtehude:
Triosonaatti nro 3 g-molli Op. 2 BuxWV 261

Johann Paul van Westhoff (1656–1707):
Sonaatti nro 3 d-molli - Imitatione delle campane 

Diderik Buxtehude:
Triosonaatti nro 6 d-molli Op. 1 BuxWV 257

---

Diderik Buxtehude:
Triosonaatti a-molli BuxWV 272

Giovanni Antonio Pandolfi Mealli (1624–1687):
Sonaatti nro 1 e-molli op.4 "La Bernabea”

Diderik Buxtehude:
Triosonaatti nro 2 D-duuri Op. 2 BuxWV 260

BRQ on Facebook BRQ on Twitter BRQ on Instagram